Me tultiin sanoon MOI !, kun täällä blogissa on niin hiljaista. Tuo kirjuri kyllä yrittää väittää juuri päinvastaista. Yrittää sanoo tossa, että sillä on ollut niiiiin kiire muka.
Ei me uskota
Otto
Otto edelleen
Voisitkä sä Turo pliis viedä mut kotiin tuon himotrimmaajan kynsistä. Luulin, että se riitti silloin sunnuntaina, kun piti olla siellä pesuhuoneessa trimmipöydällä milloin mitenkin päin ja oikein hirttosilmukassakin ja välillä lattialla kyljellään ja toisella kyljellään ja selällään, ihan hengästyttää, huh. Niin ei siinä kaikki, nimittäin tänäänkin mut jätettiin tuon lapsuuteni mamman sormien armoille. No, sain mä kyllä aikas mukavasti sitä herkku-Frolicia, mutta tulispa mun oma äiskä äkkii kotiin sieltä Teneriffalta ikävä on, sniif....
*toimituksen huomautus: Trimmasin Ottoa, Vanillaa ja Nyyttiä ensi viikonlopun näyttelyitä varten. Eli Kiuruveden ryhmis ja Vaasan KV.*
Hei, kattokaas kaikki mun korvia, eiks ookin komeet ja oonhan muutenkin tooosi komee , mä oon jo 12 viikkoa vanha. Sitä mä ihmettelen vaan, että mun korvat kuulemma pitää nousta näin upeesti pystyyn, mutta noilla valkoisilla ei saa nousta korvat tällee upeesti, vaan ne pitää löpsöttää alaspäin! Vähänkö on outoo
Moi, mä oon australianpaimenkoiratyttö Ruka. Oon tässä just tulossa näyttelystä Kajaanista. Taas Marja alkoi räpsiä minusta kuvia, on mua kyllä tänään kuvattu hirmu paljon
Kommentit