Otsikko kertoo todella kaiken. Roosalla on juoksua kestänyt nyt kaksi viikkoa ja rankkaa on ollut. Ainakin, jos Rockylta kysytään. Viikon oli koltiainen syömättä ja vinkui ja raapi milloin minkä oven takana miltei yötä päivää Huuto. Nyt on alkanut hieman helpottamaan parina päivänä, vaikka periaatteessa ihan noita tärppipäiviä tässä vieläkin elellään. Ruokaa on mennyt jollain lailla jo Rockylla mahaankin asti. Roosa alkoi muuten jo heti juoksun alkupäivinä tarjoamaan itteensä Rockylle, häntä lensi syrjään ja perruutteli Rockyn kuonon eteen peppunsa kanssa viekoittelevan näköisenä Pusu.

Muuten tänne ei kuulu mitään erikoista. Töissä, kotona, lenkkeilyä kummankin koiran kanssa erikseen, arkitokossa käyn Rockyn kanssa kerran viikossa, näyttelyharkoissa nyt pelkästään Rockyn kanssa, oli kyllä sunnuntaina melkoista kylkimyyryä, että tais olla ihan sekaisin silloinkin. Harkoissa oli muuten useampi parson eli Vanilla, Otto, Nyytti ja Jeppe Rockyn lisäksi. Kiva juttu.

Tänään laitoin s-postilla ilmon Mejä-leirille, joka on toukokuun 1. viikonloppuna Utajärvellä tutussa paikassa Sotkanhelmen leirikeskuksessa. Toinen koirista pääsee sinne mukaan.

Seuraavat näyttelyt ovat vasta harkinnassa, katellaan....Silmänisku

Roosa muutama päivä sitten työntämässä peppuaan vierashuoneen portin rakosiin kohti Rockyn kuonoa. Rocky oli repinyt pyyhkeen pois portista, jonka olin maalarin teipillä siihen laittanut. Päiväsaikaan tietenkin portin lisäksi on ovikin kiinni tuonne huoneeseen. Välillä on näyttänyt siltä, että Rocky hyppää yli portin kiihkoissaan Kieli ulkona

Rocky tässä yhtenä iltana sohvalla ja oli silloin jopa hetken vinkumatta neidon perään. Ilmeisesti oli siinä vaiheessa niin nääntynyt, kun takana oli jo monen tunnin vinkumissessio. 

  

Rocky ja Mikko kävivät viikonloppuna mökillä. Siellä Rocky sai juosta metsässä ja pelloilla sydämensä kyllyydestä ja purkaa energiaansa ja paineitansa.